huhtikuu 1941

21.04

Aloitettiin Helsingissä vapaaehtoisen SS-joukkon värväys.

kesäkuu 1941

22.06

Suuri määrä saksalaisia pommikoneita saapuu aamuyöllä Utin lentokentälle ja aloittaa pommituslennot itään.

Sukellusveneet Vetehinen, Vesihiisi ja Iku-Torso alkavat laskea miinoja Suomenlahteen.

Neuvostoliiton Itämeren laivaston koneet pommittavat suomalaisaluksia

Suomalaiset joukot (JR12 ja KevPsto14) miehittävät Ahvenanmaan

Neuvostoliiton lentohyökkäyksiä Suomen alueella.

23.06

Päämajan tiedotusosasto saa ensimmäisen käskyn, jossa määritellään tiedotuskomppanioiden tehtävät.

24.06

Kun valtakunnanmarsalkka Göring tiedustelee Suomen lähettiläältä T.M. Kivimäeltä Suomen toivomuksia sodassa, tämä vastaa: Itä-Karjala ja Kuola. Göring ilmoittaa Suomen voivan ottaa niin paljon kuin haluaa, myös Pietarin, joka hävitettäisiin.

Merivoimien komentaja antaa käskyn upottaa aluevesillä tavattavat vieraat sukellusveneet.

25.06

Aamuyöllä Neuvostoliiton koneet pommittivat 19 paikkakuntaa.

Saksalaisten 163. Divisioonan siirto Oslosta Tornion kautta Suomeen alkaa.

Päämaja siirretään Mikkeliin.

Ruotsi julistautuu puolueettomaksi Saksan ja Neuvostoliiton välisessä sodassa, mutta sallii saksalaisjoukkojen kauttakulun rautateillään.

Kello 19:00 alkaen pääministeri Rangell toteaa eduskunnan salaisessa istunnossa pitämässään puheessa Suomen olevan sodassa.

26.06

Saksalaiset valtaavat Väinänlinnan.

Heinolaa pommitetaan kahdesti. Ensin 14 koneen muodostelma pudottaa n. 100 pommia. Seitsemän ihmistä saa surmansa ja kahdeksan tulipaloa syttyy. Toisella kertaa koneita on kuusi ja kuolonuhreja on yksi.

Presidentti Ryti pitää radiossa puheen, jossa hän sanoo Suomen joutuneen Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi.

Otteita presidentti Rytin puheesta:
"Moskovan rauhanehdot viittasivat uuden sodan valmisteluun",
"Hangosta oli tehty Suomen sydäntä vastaan tähdätty pistooli",
"Molotov oli suunnitellut Suomen likvitoimista mutta Hitler oli marraskuussa 1940 torjunut tämän ja tästä syystä suomalaisten tulisi olla Saksan valtakunnankanslerille mitä syvimmässä kiitollisuudenvelassa".

27.06

Ylipäällikkö päättää hyökätä saksalaisten esittämällä tavalla Laatokan pohjoispuolelle. Ratkaisun taustalla on pyrkimys katkaista Sortavalan länsipuolella olevien neuvostojoukkojen perääntymistie sekä poistaa Itä-Karjalasta maan sisäosiin kohdistuva uhka ja siten helpottaa päätavoitteen toteutumista, Karjalan kannaksen takaisinvaltausta.

Venäläiset pommittavat mm. Tammisaarta, Loviisaa ja Rovaniemeä.

28.06

Ylipäällikkö vahvistaa Karjalan armeijan hyökkäyssuunnitelman.

Kannas: IV AK saa päämajasta käskyn aloittaa hyökkäysvalmistelut.

Urho Kekkonen laatii muistion mahdollisimman nopeasta siviilihallintoon palaamisesta viholliselta vapautetuilla alueilla. Mannerheim ei hyväksy ehdotusta.

heinäkuu 1941

10.07

Karjalan armeijan hyökkäys alkaa Korpiselällä.

16.07

Suomalaiset saavuttavat Laatokan rannan.

31.07

Suomalaisten hyökkäys Karjalan kannakselle alkaa.

elokuu 1941

29.08

Suomalaiset valtaavat Viipurin.

31.08

Suomalaisten hyökkäys Karjalan kannasella alkaa.

Mannerheim käskee pysäyttämään hyökkäyksen Karjalan kannaksella.

syyskuu 1941

04.09

Suomalaisten hyökkäys Tuulosjoella.

lokakuu 1941

01.10

Suomalaiset joukot valtasivat Petroskoin Äänisjärven rannalla. Kaupungin nimi muutettiin Äänislinnaksi.

joulukuu 1941

04.12

Suomalaiset valtasivat takaisin Neuvostoliiton miehittämän Hangon (jatkosota).

06.12

Englanti julisti Neuvostoliiton painostamana sodan Suomelle.